Mistä on pienten poikien huone tehty?

Tähdistä.

 

 

Vierekkäisistä sängyistä.

 

 

Äitini virkkaamasta tyynystä.

 

 

Leluista.

 

 

Vuosi sitten muutettuamme huone oli aivan erilainen kuin nyt. Huone on haasteellinen sisustaa, sillä se on suurin huoneemme. Poikien huoneeksi se valikoitui siksi, että tilaa leikeille on ruhtinaallisesti ja lelut ovat piilossa "vaatehuoneessa".

 

Tekstiilit olivat ensin tummempia ja huonekalut hakivat paikkaansa moneen kertaan. Nyt olen vaihtanut vaaleampiin, hempeämpiin sävyihin ja olen tyytyväinen. Etenkin tuohon sänkynurkkaukseen. Isolla seinällä on Sandbergin Talot -tapetti harmaalla pohjalla. Rakastan tuota tapettia! Tapetti tulee ihanasti esiin ruskeaa sänkyä vasten.

 

Pojilla oli aiemmin kerrossänkynä kuvissakin näkyvä vanha Niemen tehtaitten nuorisosänky, mutta toinen sänky hajosi. Ihan vahingossa siirrettiin kerran kaksi sänkyä vierekkäin ja todettiin, että pojat ovat onnellisia nukkuessaan vierekkäin. 3 -vuotiaan yöjuoksut loppuivat siihen!

 

Nuo tähdet ovat muuten kumma juttu, niitä vain soluttautuu joka huoneeseen jossakin muodossa, vaikka tarkoitukseni ei ole varsinaisesti sisustaa tähtiteemalla. Tämä huone elää varmasti jatkossakin - aina tarpeen mukaan muuttuen.

 

 

 

 



Taloja ja Legoland

 

Oih ja voih. En koskaan saa kyllikseni tanskalaisista taloista. Ne vain ovat kertakaikkisen sympaattisia. Kunpa voisin siirtää mieleiseni talon tänne Suomeen... Ne ikkunat ja katot - tiedättehän?

Olen käynyt jo ties montako kertaa Kööpenhaminassa erinäisten töiden tiimoilta ja joka kerta sinne mennessäni on kuin tulisin kotiin. Tunnelma on ihana ja maisemat. Ja tuntemani tanskalaiset myös.

Niinpä perheemme kesälomareissukin kohdistui Kööpenhaminaan ja siitä käsin vuokra-autolla Legolandiin. Lasten ollessa nyt 9, 5 ja 3 -vuotiaita voisin väittää, että oli paras hetki käydä Legolandissa. Kaikkia kiinnosti ja kaikilla oli kivaa. Myönnettäköön, että saatan itsekin rakennella Legoilla monta tuntia putkeen...joten erityisesti Minilandia oli huikea puutarhoineen kaikkineen.

Viehättävimpiä minusta olivat tietenkin ne legotalot (ja lyhtypylväät!), lasten mielestä liikkuvat

autot ja laivat.

 

 

 

 

 

 

Olisin kaivannut lisää pieni ikkunaruutuja kokoelmiimme, mutta pettymys oli suuri, kun niitä ei

 ollut irtomyynnissä. Saisi tehtyä tuollaisia ihania taloja kunnolla. Päivä oli huikea ja ajomatkalla

 ihastelin vielä taloja, joita ei ole Kööpenhaminan keskustassa.



Vauhdissa otettu kuva, kaupunki tai kylä Vejle.

Kööpenhamina oli tällä kertaa remontin valtaama monesta kohtaa, mutta ruusut kukkivat tuttuun tapaan. Jotta ei tämäkään postaus ilman kukkia jää...Hyvää heinäkuun loppua!

 

Suurimmat koskaan näkemäni ruusut Tivolissa.

Kukkia..ja vielä vähän kukkia

Niin. Aina se lähtee lapasesta. Ei niitä nyt liikaa ole, mutta enemmän kuin keväällä suunnittelin.

Olen aina ollut vaaleanpunaisten kukkien fani, mutta tänä vuonna kukat ovat pääosin valkoisia

ja sinisiä. Sinisen sävyt sopivat hyvin keltaista taloa vasten.

Poikkeuksen tekevät vain oranssit krassit ja mustasilmäsusanna amppelissa.

Tämä on uusi tuttavuus, nimeä en harmikseni tarkkaan katsonut.
Amppelissa ihana, valkoinen pilvi!

Kesäleimu amppelissa, kestosuosikkini.

Kesäkukka-alessa vähän lipsahti...Dahlia, härmesalvia ja intianminttu.

Surfinian kaverina salvia.

Miljoonakello ja ylhäällä hyvin viihtyvä maahumala ja orvokit.

Orvokit ovat myös kestosuosikkejani vuodesta toiseen - edullisen hintansa
ja kestävyytensä ansiosta. Takana kiipeilee köynnöshumala.

Puutarhahortensiat ovat myös jokakesäisiä kukkiani - isoja ja näyttäviä.
Viehättävä hortensia vaihtaa kesän kuluessa väriä useaankin otteeseen.

Pyrin valitsemaan mahdollisimman helppohoitoisia kesäkukkia. Vaikka pidänkin puutarhahommista, en silti nauti vanhojen kukkien nyppimisestä niin paljon, että hankkisin sellaisia kukkia pihoille

ja terasseille. On myös kiva, jos kukat säilyvät syyskesällä pitkään.

 

Kukkaloistoa on ihanaa tuoda myös sisälle. Tässä tämän päivän kimppu: kesäharsoa kasvatuslaatikosta ja luonnonkukkia pihan pientareelta.

Viimeinen lomaviikko itsellä alkamassa, joten sen myötä:

Hyvää alkavaa heinäkuun viikkoa - säästä huolimatta!

Puutarhaunelmia

Herätelläänpäs tämäkin nyt henkiin. Aina on mielessä, että pitäisi, mutta sitten kuitenkin "to do" -listalla viimeisenä ja tiedättehän kuinka niitten asioitten käy. Kevät ja kesä ovat kyllä sellaista aikaa, että olen sisällä mahdollisimman vähän. Puutarha ja unelma. Unelman toteuttamiseen on matkaa vielä pitkästi, mutta jostain on aloitettava.

 

Meidän piha on edellisten asukkaitten jäljiltä aika tyhjä: kolme marjapensasta, pari pihjalaa

ja koristepuu. Jo viime keväänä istutin kirsikka- ja luumupuun sekä sireenejä.

 

Haluaisin sellaisen ihanan puutarhan omenapuineen, perennoineen ja köynnöksineen, mutta lapset käyttävät pihaa vielä paljon. En halua, että leikkiessä tai pelatessa täytyy varoa äidin kasveja,

joten suuremmat suunnitelmat saavat odottaa.

 

Tänä keväänä päätin kuitenkin, että rakennetaan kaksi kasvatuslaatikkoa syötäville herkuille ja istutin Rautatieomenapuun. Laatikot sijoitettiin pihan laidalle niin, että ne eivät juurikaan rajoita

jalkapallon pelaamista.

Ensimmäinen laatikko paikoillaan ja esikasvatetut krassit istutettu.
 

Laatikot sudittiin uudella Osmo Color Ecogarden -öljyllä, sävynä Hiili.
 

Kesäkuussa salaatit ja kukat alkoivat kasvaa mukavaa vauhtia harson alla.
Keskellä kesäharsoa ja laidoilla lehti- ja keräsalaatteja.
 

Pupuja varten oli laitettava aita salaattilaatikon ympärille - ei niin kaunis,
mutta tarpeellinen. Kesäharso kukkii jo hieman.
 

Salaatti on kasvanut huimasti ja teinkin klassikkovirheen - liian tiheään istutin siemenet,
pitäisi vaan uskoa mitä siinä siemenpussissa sanotaan. Mutta kyllä on hyvää ja luomua!
 

Kukas se siellä? Toiseen laatikkoon istutin kesäkurpitsaa, retiisejä
sekä mummilta saadun ruohosipulin.
 

Kaikki ovat kasvaneet hyvin, vaikka kesä on ollut kehno. Positiivistahan on se, että kasveja ei ole tarvinnut juuri kastella. Harsoja pidin Juhannukseen asti, kun on ollut niin kylmä.

Kuulumme kasvuvyöhykkeelle IV-V.

 

Muutama moka kävi - esikasvatetuista kesäkurpitsoista paleltui yli puolet, ostin sitten uudet torilta. Esikasvatetut tuoksuherneet olivat aivan liian pitkään sisällä ja ne eivät lähteneet juurikaan kasvamaan. Kokeilun kautta voittoon! Laatikoihin olen erittäin tyytyväinen, sillä ei tarvitse kitkeä rikkaruohoja. Rakennamme näitä varmasti ensi kesäksi lisää.

 

Nauttikaamme sadosta!

-Inka-